Suomalaiset työmarkkinat koronan aikana

Työmarkkinat ympäri maailmaa kokivat yllättävän kolauksen maaliskuussa 2020, kun koronavirus alkoi levitä laajalta ympäri maailmaa. Virus iski sellaisella nopeudella, jollaista ei oltu koskaan aikaisemmin nähty. Koko yhteiskunta ja elinkeinoelämä seisoivat yhtäkkiä hyvin epävarmassa tilanteessa. Suomessa ryhdyttiin hyvin nopeasti toimenpiteisiin, joilla maan työmarkkinat pyrittiin turvaamaan.

Tämä ei kuitenkaan ollut helppo tehtävä ja sen onnistumiseksi mukaan tarvittiin kaikkien panostusta. Heti kun häiriöt työmarkkinoilla alkoivat muodostua vakaviksi, kokoontuivat työmarkkinajärjestöt yhteen ja alkoivat miettimään toimenpiteitä, joilla ne saataisiin turvattua. Niiden ripeä toiminta yllätti monet ja niitä kiiteltiin jälkeenpäin erittäin nopeasta reagoinnista tilanteeseen.

Tärkein toimenpide oli pelastaa yritykset ja työpaikat. Tuntui siltä, että se kuulosti aivan yhtä vaikealta kuin mitä se käytännössäkin oli. Kyseessä oli nimittäin aivan uudenlainen tilanne, jota suomalaiset työmarkkinat eivät olleet koskaan aikaisemmin kokeneet. Toisinaan eri työmarkkinajärjestöihin iski jopa pieni paniikki: Miten tästä kriisistä tullaan selviämään ja mitkä ovat sen vaikutukset pidemmällä aikavälillä?

Koronakriisin vaikutus eri työaloilla

Alusta asti oli selvää, että koronakriisi tulee todennäköisesti koettelemaan eri aloja eri tavoin. Tässä kohtaa suomalaisille niin tärkeät hyvinvointi- ja tasa-arvoasiat tulivat ajankohtaisiksi. Oli aika miettiä, että miten kriisistä eniten kärsiviä aloja voitaisiin tukea, mutta samalla myös avustaa niitä aloja, joita se ei välittömästi häiritse heti, mutta tulee todennäköisesti häiritsemään tulevaisuudessa. Pahiten koronatilanne iski ensi alkuun ravintola- ja matkailualalle. Kun väestön kokoontumisia ja yleistä liikkumista alettiin rajoittaa, tulivat nämä rajoitukset myös voimaan ravintoloissa. Matkailupuolella nähtiin heti suora vaikutus siitä, kun maat sulkivat rajojaan ja lentoliikenne ei enää kulkenut samalla tavoin kuin aikaisemmin. Työntekijöitä alettiin lomauttaa, sillä sen uskottiin auttavan suuresti yrityksiä.

Ja se auttoikin. Monet lomautetuista työntekijöistä ovat myöhemmin pystyneet palaamaan takaisin töihinsä ja tilanteessa nähtiin parannusta vuoden loppuun mennessä. Mukana on kuitenkin myös paljon majoitus- ja ravitsemusalan liikkeitä, joiden toiminta jouduttiin sulkemaan joko väliaikaisesti tai kokonaan. Tämä heikko tilanne tulee myös todennäköisesti jatkumaan vielä ennen kuin tilanne saadaan tasaantumaan. Myös YT-neuvottelujen määrä alkoi lisääntymään monilla eri aloilla. Liikenteen ja logistiikan alat alkoivat kokea suuria vaikeuksia, sillä ihmisten yleinen liikkuminen väheni huomattavasti. Näillä aloilla koettiinkin paljon ikäviä irtisanomisia, joissa työntekijät menettivät kokonaan työpaikkansa. Kuntien tilanne alkoi myös näyttämään melko huolestuttavalta ja kunnissa käännyttiinkin lähinnä henkilöstösäästöjen puoleen. Kunnat on kuitenkin pyritty pitämään toiminnassa sekä niiden toivotaan minimoivan lomautukset ja irtisanomiset. On tärkeää, että kansalaisilla on pääsy kunnallisiin palveluihin tilanteesta huolimatta.

Eniten koronakriisi on hankaloittanut pienempien yritysten toimintaa. Onneksi ne ovat saaneet avustuksia valtiolta ja niitä on pyritty tukemaan eri keinoin. Mutta on väistämätöntä, että koronakriisi tulee koettelemaan Suomen työmarkkinoita vielä pitkään. Moni on joutunut kokemaan töiden loppumisen ja uudelle uralle suuntaaminen huolestuttaa.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuuden näkymät

Se mitä tulevaisuus tuo tullessaan on edelleen melko hämärän peitossa. Vaikka tilanne Suomessa helpottaisikin, riippuu työmarkkinoiden suunta myös globaalista tilanteesta. Suomi on hyvin riippuvainen erilaisista vientituotteista ja matkailusta, jonka takia maailman tilanteen tulee myös parantua, jotta nämä alat saadaan elpymään.

Toivoa ei kuitenkaan kannata menettää. Koronakriisi on kaikessa kurjuudessaan tuonut myös uusia näkymiä ja ulottuvuuksia työmarkkinoille. Moni on pystynyt tekemään töitä etänä ja tämä tulee todennäköisesti jatkumaan enenevissä määrin myös tulevaisuudessa. Työmarkkinat tulevat muuttumaan paljon ja meidän tulee elää sen kehityksen mukaan. Toivoa ei kannata menettää, vaan suunnata katse kohti uudenlaista tulevaisuutta, joka varmasti koittaa valoisana kaiken tämän jälkeen.

Felix