Jatkuva netin käyttö vaikuttaa aivojen toimintaan

Vietämme tietokoneen ääressä päivittäin valtavasti aikaa, joko töiden tai vapaa-ajan parissa. Samalla kun tietokoneet ja internet ovat tuoneet meille lisää mahdollisuuksia ja avanneet kokonaan uuden maailman, ovat uudet tavat muokanneet aivojamme eivätkä aina positiiviseen suuntaan.

Kerätyt tiedonmuruset eivät tallennu pitkäkestoiseen muistiin

Tehdessämme töitä tietokoneella, koemme usein olevamme tehokkaita paljon suuremman osan ajasta kuin itseasiassa olemme. Aivan liian helposti ajautuu nopeasti vain vilkaisemaan iltapäivälehden nettisivuja, keskustelupalstaa tai sosiaalista mediaa. Yhtäkkiä huomaa googlettavansa vanhaa koulukaveria tai tarkistavansa viikonlopun säätä. Samalla voi katsoa, mitä jumppatunteja tänään olisi tarjolla kuntokeskuksessa tai mitä lounasta löytyy lähikahvilasta. Olemme käytännössä koko ajan verkossa, joko tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen kautta. Monille meistä sähköpostien tai Facebookin tarkistaminen on viimeinen asia illalla ennen nukkumaanmenoa ja ensimmäinen asia aamulla herättyämme. Koskaan aiemmin ihmiselämän historiassa ei ole ollut näin paljon ärsykkeitä ja häiriöitä.

Kaikkialta aivoihimme puskeva ärsyketulva heikentää keskittymistä ja tekee asioihin syventymisestä vaikeaa. Tämä näkyy esimerkiksi oppimisessa ja tavassa tehdä töitä. Tietoa hakiessamme emme keskity yhteen tai kahteen tietolähteeseen, vaan vilkuilemme useita lähteitä ja keräämme sieltä täältä valtavan määrän tietoa. Tämä estää asiaan syventymisen ja sen ymmärtämisen perustavanlaatuisella tasolla. Samaan aikaan useat tärkeät tiedot jäävät työmuistiin ja katoavat, eivätkä koskaan siirry pitkäkestoiseen muistiin. Aivotutkijat nimittävät tätä tapahtumaan pirstoutuneeksi oppimiseksi.

Ulkoistamme muistamisen internetille

Kööpenhaminen yliopiston professori, neurobiologi ja lääketieteen tohtori Jens Damsgaard Mikkelsen toteaa, että aivot pystyvät kerrallaan käsittelemään 3-5 asiaa. Netissä ärsykkeitä tulvii verkkokalvoille kuitenkin lähes loputon määrä. Työmuistin kyky varastoida ja käsitellä pinnallista tietoa on rajallinen ja lopputuloksena on sekava tietokasa. Samalla aivot oppivat, että tietoa on tarvittaessa nopeasti löydettävissä. Keho pyrkii säästämään aivoja aina kun mahdollista ja tiedon varastoiminen aivoihin kuluttaa paljon energiaa. Tämän takia tieto unohtuu meiltä aiempaa helpommin ja riittää kun muistaa, mistä tieto on nopeasti löydettävissä. Internetistä on jo nyt tullut tietynlainen valtava ulkoinen muisti, jonka kanssa ihmisellä on symbioottinen suhde.

Nettisurffailu hidastaa oppimista

Vuonna 2010 Kalifornian yliopiston neurologi Gary Small selvitti tutkimuksessaan, että päivittäin internetiä käyttävien ihmisten aivoissa tapahtui selviä muutoksia. Tutkimus toteutettiin seuraamalla opiskelijoita luennoilla. Osa opiskelijoista sai käyttää luennon aikana kannettavaa tietokonetta, osa taas joutui kuuntelemaan luentoa ainoastaan kynä ja paperi apunaan. Opiskelijat, jotka keskittyivät kuuntelemaan luentoa ilman tietokonetta oppivat aiheesta selvästi enemmän.

Fiksumpaa nettisurffailua

Harva haluaisi kieltää internetin kokonaan, eikä se tietenkään olisi edes mahdollista. Internet ja älylaitteet ovat tuoneet mukanaan paljon hyvää, hyödyllistä ja hauskaa. Tietoa on helppo välittää toiselta maailmaa reaaliajassa, jolloin moni asia pysyy aiempaa läpinäkyvämpänä. Kun uusi tutkimustieto tai uutinen julkaistaan internetissä, se julkaistaan koko maailmassa. Meillä on käytössämme Wikipedian kaltaisia joukkohankkeita, joista kaikki voivat vapaasti etsiä tietoa ja täydentää sitä. Pääsemme halutessamme seuraamaan uusimpia tv-sarjoja Netflixistä tai Amazonista samaan aikaan kun ne ilmestyvät alkuperäismaassaan. Pääsemme pelaamaan nettikasinopelejä PokerStarsissa vaivautumatta liikkumaan kotisohvalta, juttelemaan kaukana olevan rakkaan kanssa ilmaiseksi videopuheluita Skypessa tai hoitamaan pankkiasioita vuorokauden ajasta riippumatta. Ongelma ei siis ole suoraan internet, vaan se miten sitä käytämme ja kokemattomuutemme uuden tilanteen edessä. Normaalia tietokoneen tai netin käyttöä ei kannata liikaa pelätä, sillä nykyisessä maailmassamme verkkoa ei voi mitenkään kokonaan välttää ja se tekee monista käytännön asioista paljon helpompia.

Paljon keskustellaan jo lasten ruutuajasta ja sen rajoittamisesta, mutta vähemmän pohditaan aikuisten ruutuaikaa. Kyselyissä on selvinnyt, että älypuhelimen tai tietokoneen liiallinen käyttö aiheuttaa parisuhteissa jatkuvasti riitoja. Moni huomaa illan kuluvan tietokoneen ääressä, vaikka myöhemmin ei ole ihan varma, mitä sitä oikeastaan teki. Nukkumaanmeno kuitenkin viivästyi useammalla tunnilla ja unen päästä oli vaikea saada kiinni. Tarvetta rajoittamiselle selvästi olisi. Toinen ongelma älylaitteiden ajassa on työn ja vapaa-ajan erottaminen. Monelle tulevat puhelimen näytölle näkymään myös työpaikan sähköpostit ja viesteihin vastataan sujuvasti vielä myöhään illalla. Myös työnantaja on oppinut olettamaan, että työntekijät ovat aina tavoitettavissa. Aivojen levon kannalta olisi kuitenkin tärkeää pystyä erottamaan työ ja vapaa-aika toisistaan ja olla edes hetki päivästä vapaalla töistä – ja mielellään myös älylaitteista. Nämä ongelmat voisi ratkaista ainakin osin vain järkevöittämällä tapaansa käyttää nettiä ja älylaitteita. Samalla kannattaa tarkkailla omia reaktioitaan ruutuajan tietoiseen vähentämiseen. Jos keskittyminen johonkin muuhun tuntuu mahdottomalta tai aiheuttaa ärtymystä, kyse saattaa olla kehittyvästä nettiaddiktiosta ja varoitusmerkkeihin kannattaa suhtautua vakavasti.

Aivot mukautuvat kaikkiin muutoksiin

Internet itsessään ei tee kenestäkään tyhmempää, vaikka liikakäyttö keskittymiskykyä huonontaakin. Aivoilla on kuitenkin vain taipumus mukautua aina kulloiseenkin tilanteeseen ja haasteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että aivomme oppivat tekemään hyvin asioita joita teemme usein. Esimerkiksi ammattipianisteilla aivoissa kasvaa se osa, joka ohjaa sormien liikettä. Kyseiseen aivojen osaan muodostuu enemmän uusia aivosoluja kuin muilla ihmisillä ja samalla yhteydet aivosolujen välillä vahvistuvat. Netissä surffatessa aivojen etuosan otsalohkon toiminta vilkastuu. Otsalohkon erityisosaamiseen kuuluu nopeiden valintojen tekeminen ja juuri tätä tarvitaan netissä edetessä.

Näin opimme koko ajan paremmiksi internetin käyttäjiksi, mutta toisaalta otsalohkon kuormittaminen vaikeuttaa asioiden mieleen painamista. Jos haluaa kääntää kehitystä toiseen suuntaan, olisi tärkeää toisinaan antaa aivoille ratkottavaksi tehtäviä kaikessa rauhassa ja syventyä hankalampiinkin asioihin. Kirjojen lukeminen, sanaristikoiden ratkominen, matemaattisten tehtävien selvittäminen ja esimerkiksi lautapelit ovat oivaa vastapainoa nettimaailman pinnallisuudelle ja auttavat myös nettiaddiktion välttämisessä. Avuksi tulevat toki kokonaisuudessaan hyvät elintavat, kuten liikunta, riittävä lepo ja vapaa-aika.

Felix