Ihminen tarvitsee kosketusta elääkseen

Ihminen tarvitsee toisen ihmisen kosketusta ja sen ovat todistaneet myös useat tutkimukset. Suomalaiset eivät yleisesti ottaen ole erityisen hyvin kosketuksen taidossa, sillä kulttuuriimme ei kuulu vieraan ihmisen koskettaminen. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö tarvitsisi kosketusta ainakin läheisimmiltämme.

Vauva hahmottaa maailmaa kosketuksen kautta

Kosketus on ihmisen varhaisin yhteys maailmaan. Vauvaa tuntuu olevan melkein pakko koskea ja ottaa syliin sen itkiessä. Sikiön tuntoaisti aktivoituu jo kohdussa ja on vastasyntyneen lapsen aisteista kehittynein. Samalla kun hermopäätteet tuovat aistimuksia tuntoaivokuorelle, lapsi alkaa rakentaa käsitystä siitä, minkälaisessa paikassa hän oikein onkaan. Jo vastasyntynyt lapsi tuntee kipua, kaipaa lämpöä ja vierastaa kylmää. Kosketus ja lämpö ovat ihmiselle todellakin elintärkeitä. Tämä selvisi karussa oikean elämän kokeessa romanialaisessa lastenkodissa 1990-luvulla, jossa lapset saivat tarpeeksi ruokaa, mutta heitä ei koskettu välttämättömän hoidon ulkopuolella. Tämän myötä lasten aivot ja elimistö eivät kehittyneet normaalisti. Samoja tuloksia on havaittu apinoista. Mikäli apinoidenpoikasia ei koskettu tarpeeksi, kasvoi apinoista herkästi stressaantuvia ja häiriintyneitä aikuisia.

Lempeä kosketus on avainasemassa ihmisten kiintyessä toisiinsa. Vastasyntynyt kykenee rekisteröimään hitaan ja hellän kosketuksen ihollaan, mutta ei nopeaa pyyhkäisyä. Hyväksyvä kosketus opettaa lapsen luottamaan itseensä ja toisiin. Hellällä kosketuksella on myös aivan oma reittinsä iholta aivosaareen, joka puolestaan on keskinen osa tunnejärjestelmäämme. Aivosaaren on huomattu vilkastuvan sitä enemmän, mitä paremmalta kosketus tuntuu.

Kosketuksen monet positiiviset vaikutukset

Kosketusta eivät tarvitse ainoastaan lapset. Yhdysvaltalainen neurotieteilijä David Linden julkaisi viime vuonna kirjan kosketuksesta. Touch-kirjassaan hän selittää, että kosketus on merkittävässä roolissa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kosketuksen avulla satunnaisista kumppaneista muodostuu pysyviä pariskuntia ja kosketus vahvistaa vanhempien, lasten ja sisarusten välistä kiintymystä. Kosketus auttaa myös työpaikalla ja muissa yhteisöissä, sillä se lisää kiitollisuuden, myötätunnon ja luottamuksen tunteita ja vahvistaa näin ryhmän suhteita toisiinsa.

Kosketuksen tärkeys on loogista myös kehityshistorian kannalta. Aivojemme palkintojärjestelmällä on tapana suosia sellaista käytöstä, joka auttaa meitä selviytymään. Yksi tärkeä osa on yhteistyö muiden kanssa, sillä yksin ihminen on melkoisen avuton. Yhteenkuuluvuuden tunnetta on kannattanut siis vahvistaa palkitsemalla lähellä olemisesta.

Kosketus vapauttaa oksitosiinihormonia, joka alkaa virrata kosketuksen voimasta sekä kohteen että koskettajan aivoissa. Hormoni auttaa rauhoittamaan elimistön hälytysjärjestelmiä ja vähentää stressihormoneja. Tämä puolestaan nostaa kipukynnystä, lisää luottamusta ja parantaa oloa.

Meille läheisen ihmisen kosketus rauhoittaa eniten, mutta koskettajan ei välttämättä tarvitse olla tuttu, jotta kosketuksen positiiviset vaikutukset alkavat näkyä. Miamin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että esimerkiksi hieronnassa käyminen sai aggressiivisesti käyttäytyneet teinit rauhoittumaan. Alzheimeria sairastavia vanhuksia on saatu myös huomattavasti rauhoittumaan kevyen hieronnan avulla.

Lämmin kosketus saa kiertäjähermon aktivoitumaan. Kiertäjähermo on tärkein parasympaattisen eli tahdosta riippumattoman hermoston vaimentaja. Vaikutus on välitön ja tämän takia saatamme usein myös halata itse itseämme kun olemme peloissamme tai ahdistuneita.

Kosketus vaikuttaa meihin myös silloin, kun emme itse sitä tiedosta. Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että potilas tuntee suurempaa luottamustaan lääkäriinsä, mikäli lääkäri koskettaa häntä rohkaisevasti. Asiakkailla on taipumus jättää suurempi tippi, mikäli tarjoilija koskettaa heitä ohimennen. Tosin helläkin kosketus voi tuntua epämiellyttävältä, mikäli se tulee väärältä ihmiseltä. Puhdasta tuntohavaintoa ei siis varsinaisesti ole olemassa, sillä siihen sekoittuu mm. tunteita ja odotuksia.

Kosketuskulttuuri vaihtelee suuresti maittain ja esimerkiksi Etelä-Euroopassa on tavallista tervehtiä tuntemattomiakin poskisuudelmin tai kävellä ystävän kanssa käsikädessä. Pohjoismaissa kosketuskulttuuri on vähitellen vapautumassa ja useat esimerkiksi halaavat ystäviään tavatessaan.

Felix